Jotenkin tosi hyvä olo tänään. Heräsin yhdeltä syömään ja lähdin pihalle. Pihassa maalataan aittaa, ja koira oli itsestään häkissä niin lähdin sen kanssa kävelylle.

Oli tosi mukavaa. Minä ja koira. Lämmintä. Leikin sen kanssa kepeillä. Ohikulkijat katsoi autoista pitkään mutta ei se haitannut. Oli tosi hyvä olla.
Menin kotiin, keitin äitille pullateet ja siivosin keittiön (unelmapentu oikeen). Istuin hetken koneella.

Illalla lähdin taas koiran ja kaverin kanssa lenkille. Käytiin kyttäämässä yhtä mökkiä mäen päällä. Se on tosi pieni, ja tosi vanha. En ole koskaan nähnyt siellä ketään. Se on aina lukittuna ja sinne on vain yksi ikkuna. Pienenä jo mietin että mikä piru se on. Kai sinne on piilotettu ruumiita tai jotain.

Äsken kaivoin vanhan pyörän varastosta. Rasvasin ketjut, nostin satulaa ja täytin renkaat. Sitten lähdin. Ajoin asfalttitiellä, eikä siellä liikkunut ketään. Ei ollut kiire minnekkään. Olin ihan yksin, oli aikaa ajatella. Ihan kaikkea. Kävin ajamassa pienen lenkin, ja alamäessä kokeilin, osaisinko vieläkin ajaa ilman käsiä. Aluksi pelotti edes yrittää, mutta sitten annoin vaan mennä. Osasin. Ja voi että se tuntui hyvältä. Viimeksi tehnyt sitä kutosluokalla. Ajoin vaikka kuinka pitkään ilman käsiä ja annoin vaan tuulen heitellä hiuksia.

Olo on puhdistunut.